JanPan edustusjoukkue kärsi sunnuntaina toisen peräkkäisen tappion, kun Lammin Vedon kakkosjoukkue LaVe/KPR oli niukasti parempi Turvan luonnonurmella pelatussa ottelussa lukemin 3-1 (1-1). Ottelu eteni tasatilanteessa aina viimeiselle vartille asti, kunnes LaVen liukas hyökkääjä Arran Aakkula onnistui iskemään läpiajon päätteksi ottelun voittomaalin.
JanPa sai tuta LaVen hyökkäysvoiman heti ottelun alussa, kun kotijoukkue siirtyi johtoon jo kolmannella peliminuutilla. Ensimmäinen yritys lähietäisyydeltä jäi JanPan maalivahti Rasmus Nymaniin, mutta karoja joukkue ei saanut putsattua pois ja lopulta pallo saatiin pelattua tyhjän maalin eteen Eemeli Perälälle, jolla oli helppo työ sinetöidä ottelun avausosuma. JanPa sai ottelun tasoihin 34.peliminuutilla, kun kauden kolmannen maalinsa tehnyt Mirvais Haidari pelasi tilanteen loppuun ja laukoi pallon pienestä kulmasta maaliin.
Kahden maalin lisäksi avausjaksolla oli kosolti tapahtumia niin maalipaikkojen kuin loukkaantumistenkin muodossa. JanPan kannalta jobinpostia ottelun alkuhetkillä tuli, kun luottotoppari Joona Sorvari löi päänsä voimalla kentän pintaan ja kun päävammojen kanssa riskejä ei oteta, niin Sorvari jätti kentän ja Okko Pulkkinen tippui keskikentältä Aleksi Lappalaisen topparipariksi. Myös kotijoukkueen hyökkääjä Arran Aakkula koki kertaalleen kovia, kun Lappalaisen napit kolahtivat voimalla Aakkulan jalkapöytään ja tilanne aiheutti kotijoukkueessa ymmärrettävästikin parranpärinää, kun ”Lappis” selvisi tilanteesta ilman varoitusta, mutta hetken huilin jälkeen Aakkula pystyi jatkamaan peliä. Avausjaksolla kolisi kertaalleen myös JanPan maalin rimat, kun voimakas kaukolaukaus tärähti puhtaasti ristikkoon ja siitä väljemmille vesille.
Toisella jaksolla maalipaikat olivat tiukassa ja ottelu oli kentästäkin johtuen paikoin fyysistä vääntöä, sillä Turvan luonnonurmikenttä ei viivästyneen kevään myötä vielä täysin priimakunnossa ollut, joka pakotti kummatkin joukkueet pelaamaan astetta suoraviivaisempaa jalkapalloa. Lyhytsyöttöpelin puuttuessa pitkien pallon päätteeksi muodostui paljon kaksinkamppailuja, joissa LaVe/KPR oli tällä kertaa isossa kuvassa pykälän etevämpiä. Erityisesti LaVen keskikentällä uurastanut, neljässä edustusjoukkueen Nelosen ottelussa täydet minuutit pelannut, Miikka Häkkinen dominoi keskikenttää fyysisyydellään.
Ottelun voittomaalista vastasi Arran Aakkula, joka läpi ottelun piti JanPan puolustuksen varpaillaan aktiivisilla haastoillaan. Tällä kertaa Aakkulan ei tarvinut haastaa, vaan hän sai hyvän pystypallon jonka myötä mies pääsi läpiajoon, ehti kiertämään maalivahti Nymanin ja laukomaan pallon tyhjään maaliin. Maali oli Aakkulalle jo kauden seitsemäs kolmeen pelattuun otteluun. Takaiskun jälkeen JanPa nosti riskitasoa kavennusta hakiessa ja sitä myöden LaVelle avautui tilaa hyökätä. Yksi näistä hyökkäyksistä neljä minuuttia ennen loppua päätyi maaliin asti, kun matala keskitys laidalta kimposi JanPan puolustuksen jaloista omaan rysään. Loppuhetkillä JanPalla oli vielä erinomainen paikka kaventaa ottelu, mutta Härmään täksi kaudeksi siirtyneen ja farmisopimuksen turvin JanPan mukana olleen Janek Jokisen viimeistely läpiajosta pauhui yli.
JanPan valmentaja Riku Laine ei ole vielä huolissaan, vaikka joukkue pelasikin jo kolmannen peräkkäisen ottelun ilman voittoa.
– Ei tässä vielä paniikkinappuloita tarvitse painella. Silloin kun kauden ennakkoasetelmia hahmotteli paperille, niin FC Lasten ja LaVen kakkosjoukkue oli ensimmäisten joukkueiden joukossa kärkipäätä ajatellen ja kumpikin joukkue oli aikalailla niin vahva mitä odottaa osasi. LaVe/KPR:lla on omasta takaa hyviä yksilöitä ja kun siihen kylkeen laitetaan kentälle Nelosen tason pelimiehiä edustusjoukkueesta, niin heillä on hyvä paketti kasassa. Tämä oli pienten marginaalien peli, joka tällä kertaa meni niukasti kotijoukkueelle, Laine toteaa.
Kolmannen ottelun jälkeen JanPan valmennus teki pieniä muutoksia pelitapaan, joita Lammilla lähdettiin toteuttamaan.
– SorPa -pelin unettoman yön jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että ajaudumme hyökkäyspäässä liian ahtaalle, joten nyt aloimme venyttämään pakkaa hyökkäyspäässä huomattavasti enemmän laitoja kohden. Se toimi jo ihan kivasti ja uskon, että vastasuudessa se tulee toimimaan vieläkin paremmin. Se mikä meidän pitää saada toimimaan paremmin on keskikentän pelaaminen ja roolitus, sillä sillä sektorilla meillä on konsepti vielä eniten hakusessa. Meillä on siihen kuitenkin hyvää kaveria tarjolla ja olen varma, että sekin osa-alue saadaan paremmille raiteille. Tässä LaVe-pelissä keskikentän pallollinen pelaaminen tosin oli tosi haastavaa kentän takia, mutta nyt kun palataan taas tekonurmelle, niin sitä osa-aluetta pitää saada pari napsua parannettua, Laine sanoo.
Nyt JanPalla on edessään hetken tauko otteluista. Alkuperäisen suunnitelman mukaan JanPan oli määrä matkata lauantaina 4.6. Kangasalle CSKA Mordorin vieraaksi, mutta pelaajatilanne pakotti siirtämään ottelun, sillä pelipäivä osuu koulujen valmistujaisviikolle, joka rokottaa isolta osalta JanPan pelaajistoa.
– Lisäksi meillä on useampi pelaaja taas armeijan harmaissa kiinni, jonka lisäksi Suomen A-maajoukkueellakin on samana päivänä peli ja sinnekin on menossa väkeä ja siviilipuolen työtkin rasittivat osaa. Meillä oli kasassa ainoastaan viisi pelaajaa siihen otteluun, joten lähdimme kartoittamaan ottelun siirtoa ja se onneksi sopi Mordorille, Laine kertoo.
JanPan kokoonpano
Rasmus Nyman(mv)
Tommi Lintilä (C)
Aleksi Lappalainen
Joona Sorvari
Arttu Raatikainen
Okko Pulkkinen
Miska Kaartoaho (Härmästä)
Jesse Tuominen
Olli Pruuki
Janek Jokinen (Härmästä)
Pyry Pulkkinen
–
Mirvais Haidari
Mostafa Nateghi
Nuutti Paakkari
Lauri Takamäki
Joonas Välilä
Jani Kuusinen
Mikko Mononen
Ottelun maalit
3min 1-0 Eemeli Perälä
34min 1-1 Mirvais Haidari
77min 2-1 Arran Aakkula
86min 3-1 Oma Maali
Ottelun varoitukset
28min Santtu Pyhälä, LaVe/KPR
29min Momo Milosevic, LaVe/KPR
62min Pyry Pulkkinen, JanPa
72min Arran Aakkula, LaVe/KPR
JanPan vanhin ja sitä myöden arvokkain palkinto, joka on jaettu aina vuodesta 1975 lähtien. Kalervon Maljalla palkitaan pelaaja, joka on osoittanut esimerkillistä toimintaa niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Pelaaja antaa aina kaikkensa harjoituksissa ja otteluissa, kannustaa joukkuekavereitaan parempiin suorituksiin ja kunnioittaa peliä, vastustajaa ja tuomareita. Myös kentän ulkopuolella pelaaja käyttäytyy nuhteettomasti ja esimerkillisesti. Tänä vuonna raadin valinta oli lopulta hyvinkin helppo, sillä joka ikinen kriteeri osuu täydellisesti Tommiin.
Seuran nimeä kantavalla pystillä palkitaan seuran lupaavimmat juniorit tyttöjen ja poikien osalta. Varsinaisia tyttöjoukkueita JanPalla ei tällä kaudella ollut, mutta tyttöfutaajat ovat pelanneet poikien mukana. Tänä vuonna lupaavin tyttöpelaaja löytyy P9 joukkueesta, jonka lisäksi otteluita kertyi myös P10 ikäluokan mukana. Iisan palo pelaamiseen ja treenaamiseen on suuri, joka näkyy konkreettisesti siinä, että vaikka hän poikajoukkueessa pelaakin, niin usein voittajana tilanteesta lähtee Iisa.
Poikapelaajan osalta tehtiin siinä määrin historiaa, että vuodesta 1993 lähtien kun pysti on jaettu, sitä ei ole kertaakaan jaettu kahdesti samalle pelaajalle. Nyt oli kuitenkin sen aika ja edellisen kerran kun Tiitus sai JanPan maljan, hän pelasi kaksi vuotta nuorempana P14 sarjassa. Tänä vuonna hän pelasi jälleen P14 sarjaa, mutta oikean ikäisenä ja otteet kentällä olivat niin erinomaisia, että niillä ansaitsee itselleen palkinnon toistamiseen.
Vuodesta 1988 lähtien jaetulla Ahvenharjun Maljalla palkitaan JanPan tunnollisin harjoittelija. Tänä vuonna palkinto menee pelaajalle, joka ei jätä treenejä välistä kuin pakon sanelemana, jonka lisäksi hän viettää omien treenien ulkopuolella tekonurmella runsaasti aikaa lajin parissa. Omiin treeneihin hän tulee aina ensimmäisenä paikalle ja on vapaa-ajallaan osallistunut myös muiden joukkueiden harjoituksiin toimien erinomaisena esimerkkinä nuoremmilleen ja miksei myös vanhemmilleen.
Sekä P14 joukkue että valmennus Pikan johdolla olivat kauden alla uuden tilanteen edessä, kun kentän koko vaihtui puolikkaasta kokonaiseksi. Hyvän ja tunnollisen valmistautumisen myötä hyppy ei osoittautunut liian haasteelliseksi ja joukkue voittikin kaikkiaan puolet kauden otteluista, ja kevätkierroksella nousu ikäluokan Kakkoseen jäi lopulta yhdestä voitosta kiinni.
P12 ikäluokan vastuuvalmentaja Pöysti on ottanut vuosi toisensa jälkeen isoja kehitysaskeleita valmentaja ja on todella omistautunut asialleen. Hän käyttää vapaa-ajallaan lukemattomia tunteja tutkien lajitietoa ja harjoitteita, joita sitten vie ennakkoluulottomasti käytännön tasolle. Hän ottaa pelaajat huomioon yksilöllisesti, mutta tasapuolisesti ja on oikealla tavalla vaativa.
Pelasi kauden läpi tasaisella suoritusvarmuudella ja tarjosi joukkueelleen mahdollisuuden voittaa otteluita. Torjuntatyöskentelyn ohella näytti esimerkillistä ja modernia pelaamista jalalla ja myös maalikin oli lähellä, kun muutamassa ottelussa hän joutui tuuraamaan myös kärkimiehenä pahinta pelaajakatoa.
Kymmenen kertaa aiemmin jaettu Hännisen Malja kuuluu ansioituneelle toimihenkilölle, jonka panos joukkueensa eteen on ollut suuri ja ilman häntä joukkueen toiminta olisi huomattavasti vajavaisempaa. Tänä vuonna valinnassa painoi myös palkitun historia, sillä hän on ollut JanPan mukana tavalla tai toisella peräti kuudella eri vuosikymmenellä! Kauden 2021 aikana ”Tapsa” on toiminut P14 ikäluokan pelaajille valmentajana, huoltajana ja isähahmona.
Palkinto on nimetty seuralegenda Reijo ”Repa” Salmen mukaan ja se myönnetään henkilölle, joka on suurella sinisellä sydämellä tehnyt tinkimätöntä työtä joukkueensa tai seuran eteen. Tänä vuonna palkitun Jalon palkintokaapista löytyy jo yksi JanPan myöntämä palkinto, kun hän kymmenen vuotta sitten ansaitsi sen valmentamalla ja tänä vuonna hän on toiminut edellisvuosien tapaan edustusjoukkueen huoltajana. Jalo on mies, joka ei tee itsestään numeroa, mutta jonka puuttuminen tapahtumista näkyy välittömästi.