Tervehdys kaikille jalkapallon ystäville. Nyt kun vuosi 2021 on jo päässyt hyvään alkuun on aika kirjoittaa hieman juniorivastaavan näkökulmasta tämän hetken tilanteesta. Normaalisti joukkueiden harjoittelu olisi hyvässä vauhdissa ja valmistautuminen tulevaan kauteen käynnissä. Mutta tällä hetkellä korona kurittaa meitä kaikkia ja erityisesti tuntuu siltä, että kurittaminen on kaikkein kovinta Janakkalassa. Muualla Suomessa ja jopa Kanta-Hämeessä avataan harjoituspaikkoja lasten ja nuorten harrastuksille, mutta Janakkalassa ne pysyvät kiinni ainakin helmikuun puoleen väliin.
On murheellista katsoa, kun juniorit harjoittelevat milloin parkkipaikoilla ja milloin koulujen lumisilla pihoilla, kun kunta ei suostu edes auraamaan ala-asteen hiekkakenttää auki, koska eteen tulee vastuukysymykset siitä kuka korvaa jos joku liukastuu. Tekonurmella harjoitteluhan ei tule kuuloonkaan, koska siitä on jo niin moni ihminen mielensä pahoittanut, milloin kentän valojen takia ja milloin kentän kolaamisen takia.
Tällä hetkellä ainakin itselläni on tunne, että itseään aikoinaan Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi mainostanut Janakkala ei edes hae ratkaisua siihen, miten lasten ja nuorten liikuntamahdollisuudet saataisiin turvattua. Sarkastisempi ihminen voisi todeta, että nyt on janakkalalaisella kentänhoitajalla kissanpäivät, vielä kun tulisi vesikelit, niin ei tarvitsisi edes kenttää jäädyttää.
Aina voi toki sanoa, että menkää hiihtämään, mutta nuori, joka tulee jalkapallon, salibandyn tai minkä tahansa palloilulajin pariin, ei välttämättä ole kiinnostunut hiihtämisestä. Ja samalla kun meillä olisi mahdollista järjestää harjoituksia, joissa toteutuvat suositukset maks. 10 henkilöä, niin se ei mitenkään onnistu, mutta esim. Kansanpuiston ulkojäällä voi olla samanaikaisesti toista sataa lasta ja nuorta luistelemassa, ilman minkäänlaista huolta turvaväleistä. Jotenkin määräyksistä tuntuu puuttuvan maalaisjärjen käyttö.
Se että nuorista on nyt tehty kärsijöitä aivan turhaan, on mielestäni kestämätön tilanne. Seuraukset näkyvät varmasti pidemmälle, kuin koronan loppumiseen. Osa nuorista varmasti hakeutuu uusiin harrastuksiin pois urheilun ja liikunnan parista. Eikä niistä ”harrastuksista” kaikki välttämättä ole niin hyviä. No toivokaamme, että tämä kurimus saataisiin kukistettua ja pääsisimme palaamaan normaaliin arkeen ja takaisin kentille.
Kentille paluuta odotellessa on aika siirtää katseita kohti parempaa huomista ja avata tulevaa. Keväällä jos tilanne suo, järjestämme taas valmentajakoulutuksen ja silloin aiheena on maalivahtivalmennus.
Sen lisäksi tulemme järjestämään pelaajien testipäiviä ja totuttamaan pelaajat testaamiseen. Seura hankki loppuvuodesta uudet ajanottokennot sekä hyppykennot. Maalivahtikoulu pysyy ohjelmassa, mutta siinäkin konsepti hieman muuttuu. Samoin taitokoulu järjestetään yhdellä ryhmällä ja siihen pelaajat valitaan eri ikäryhmistä. Lisäksi jalkapallokoulu on tarkoitus palauttaa vanhalle paikalleen, eli kesäloman ensimmäiselle
viikolle.
-Tero
